Röppää 491-430-5-46

Röppää

491-430-5-46

Röppääntie 2, 50670, S:t Michel

Gårdsbruksenhet

Fastighet

Ja

ca 15,6 ha

Myyty erillinen toinen palsta, jota ei ole vielä lohkottu.

Ja

noin 54 m, sjö. Puulavesi

Rannassa voi olla vesijättöä. Rantapalstalla 4 pyykkiä, joista 3 löydetty 24.6.2024 ja merkitty oranssilla metsätilat kuitunauhalla. Rantapalstan kohdalla on laituri. Löydetyt rantapyykit noin 3m ja 5m rannasta ja palstan kohdalla on todennäköisesti vesijättöä.

Ja

Kaavan sr-1 merkintä velvoittaa pitämään rakennukset (talo ja tuulimylly)kunnossa. Korjaus- ja muutostöissä tulee olla yhteydessä Rakennusvalvonnan lisäksi ELY:yn ja Maakuntamuseoon. Alla oleva tieto Mikkelin kaupungin kaavoituksesta. Kiinteistölle ei voi myöntää suoraa rakennuslupaa uusille rakennuspaikoille. Yleiskaava-alueella kiinteistön koon tulisi olla 5000 m2, mutta jos se liitetään viemäriverkkoon kooksi riittää 3000 m2. Eli ensin tarvitaan suunnittelutarveratkaisu ja ehdoksi viemäriverkkoon liittyminen. Kaupunki ei ole lähiaikoina asemakaavoittamassa aluetta eikä rakenna sinne infraa, joten viemäriin liittyminen tulisi tehdä rakentajan omalla kustannuksella. Rakennusoikeus määräytyy rakennusjärjestyksen mukaan: ”Rakennusten kerrosala saa olla yhteensä enintään 200 m2 lisättynä 6 prosentilla rakennuspaikan pinta-alasta eikä se saa olla enempää kuin 700 m2 eikä ylittää 10 prosenttia rakennuspaikan pinta-alasta.” Rakennuspaikkojen myynnissä kannattaa huomioida, että Otavan yleiskaava on vuodelta 1995 eli melko vanha, joten kulttuuriympäristön ja maiseman takia ELY saattaa vastustaa peltoalueelle rakentamista. Metsäalueelle voisi suunnittelutarveratkaisuna myöntää 2-3 rakennuspaikkaa. Pinta-alavaatimus kuten edellä ja liittymisvelvollisuus viemäriverkkoon omalla kustannuksella.

Ja

Ja

Kunnan vesilinja Röppääntien toiselle puolella. Kunnan viemärilinja menee kiinteistön halki n.100 m rannan suuntaan. Viemärilinja rasittaa myytävää kiinteistöä. Kiinteistölle ei ole tehty jätevesiasetuksen (157/2017) mukaista selvitystä, suunnitelmaa eikä käyttö- ja huolto-ohjetta. Ostaja on velvollinen kustannuksellaan saattamaan kiinteistön jätevesihuollon jätevesiasetusta ja kunnan määräyksiä vastaavaksi.

Ja

Ja

-

1)Kiinteistöä rasittaa Koulutilan yksityistie 2)Kiinteistöä rasittaa tilojen 491-430-4-2 ja 491-430-4-69 7 m tierasiteoikeus 3)Kiinteistörekisteriotteelta ilmenevä rautatien suoja-aluerasite koskee tilasta aiemmin myytyä määräalaa ja ei rasita myytävää kiinteistöä 4) Kiinteistöä rasittaa tilan Parkinmaa 491-430-5-19 5metrin tierasiteoikeus 5) Kiinteistöä rasittaa tilojen Alatupa 491-430-5-39 ja Koivula 491-430-5-40 tierasiteoikeus. Tieoikeuden paikalla on oikeutettujen kiinteistöjen omistajien irtainta, jonka irtaimen omistaja on suullisesti luvannut kesäkuussa 2024 siirtää pois kaupan kohteelta.

Osuudet yhteisiin alueisiin ja erityisiin etuuksiin ovat osa kiinteistöä ja kuuluvat kauppaan Aiemmin kiinteistöstä myyty määräala saa 1/100 osuuden osuuksista yhteisiin ja 99/100 osuuksista yhteisiin kuuluu kauppaan. 1) Yhteinen vesialue 491-876-65-1 Itä-Puulan-Korpijärven osakaskunta

Myyjällä on talosta vain julkisivukuva ja viitteellinen pohjapiirros. Maanalainen on öljysäiliö poistettu kesällä 2024.Maaperä tutkittu ja öljysäiliön maasta poistaminen dokumentoitu. Iso osa huonekaluista jää taloon. Myyjä ei tiedä kaikkien rajojen ja rajamerkkien tarkkaa sijaintia. Viljamakasiini rakennus voi olla osittain naapurin maalla. Rajamerkkiä makasiinin luota ei ole löydetty ja karttarajaus näyttää rajan rakennuksen olevan rajalla tai osittain naapurin maalla. Osa rajamerkeistä on merkitty maastoon oranssilla metsätilat kuitunauhalla 24.6.2024. Kiinteistöllä peltojen rantapuolella on ollut 1940 luvulla pilketehdas. Maastossa on tiiliä ja betonia ja rakennuksen paikka havaittavissa maastossa. Mikkelin kaupungin ympäristötoimesta on saatu tieto 24.7.2024, että kiinteistön vesihuollolla varustettuja rakennuksia koskee vesihuoltolain 10§ tarkoitettu liittämisvelvollisuus.2004-2014 Mikkelin kaupungin vesihuoltolain toimeenpanovalvonnassa kiinteistöä ei kaupunki ole tarkistanut. 10 § (22.8.2014/681) Kiinteistön liittäminen vesihuoltolaitoksen verkostoon Vesihuoltolaitoksen toiminta-alueella oleva kiinteistö on liitettävä laitoksen vesijohtoon ja jätevesiviemäriin. Taajaman ulkopuolella kiinteistöä ei kuitenkaan tarvitse liittää vesihuoltolaitoksen vesijohtoon, jos: 1) kiinteistön vesihuoltolaitteisto on rakennettu ennen vesihuoltolaitoksen toiminta-alueen hyväksymistä; ja 2) kiinteistöllä on käytettävissä riittävästi terveydensuojelulaissa säädetyt laatuvaatimukset täyttävää talousvettä. Taajaman ulkopuolella kiinteistöä ei tarvitse liittää vesihuoltolaitoksen jätevesiviemäriin, jos: 1) kiinteistön vesihuoltolaitteisto on rakennettu ennen vesihuoltolaitoksen toiminta-alueen hyväksymistä ja jätevesien johtamisessa ja käsittelyssä noudatetaan, mitä ympäristönsuojelulaissa (527/2014) säädetään; tai 2) kiinteistöllä ei ole vesikäymälää ja sen jätevesien johtamisessa ja käsittelyssä noudatetaan, mitä ympäristönsuojelulaissa säädetään. Edellä 1 momentissa säädetyn estämättä vesihuoltolaitos saa kieltäytyä liittämästä laitoksen vesijohtoon tai jätevesiviemäriin kiinteistöä, jonka vedenkulutus tai jolta jätevesiviemäriin johdettavan jäteveden laatu tai määrä vaikeuttaisi laitoksen toimintaa tai laitoksen edellytyksiä huolehtia tyydyttävästi muiden kiinteistöjen vesihuollosta.

Röppääntie 2

Ja

Kiinteistöllä rakennuksissa on jätteeksi luokiteltavaa tavaraa, joiden poisviennistä ja siitä aiheutuvista kustannuksista jätteen keräykseen vastaa ostaja.

Ja

Peltoja viljelty ja tukia haettu. Pelloista vuokrasopimus 2024 loppuun saakka. Vuokramies saa tuet 2025 ja myyjä pellon vuokrat vuodelta 2024. 2025 pellon viljelyn osalta ostaja voi neuvotella viljelystä peltojen vuokraajan kanssa. Pellon vuokraaja on suullisesti ilmoittanut, että tilan ostaja voi ottaa pellot omaan käyttöön.

3kk kaupasta tai sopimuksen mukaan

1887

hirsi

323 m²

323 m²

12

Pinta-aloja ei ole tarkistusmitattu

painovoimainen

ilma-vesi lämpöpumppu, patterilämmitys. Varaajana entinen pellettilämmityskattila.Kattilassa on lämminvesikierukka ja 6KW sähkövastus

peltikatto

tuvan isoa leivinuunia on käytetty viimeksi 2000 luvun alussa

Ja

Ja

lattian alla putkivuoto noin 2005

Ja

Ja

Hirsirunkoinen, satulakattoinen ja vaakalautavuorattu rakennus, jossa on tuulettuva alapohja ja luonnonkivistä tehty kivijalka. Rakennus muodostuu kahdesta osasta: uusi puoli n.165m2 ja vanha puoli n.158 m2. Uusi puoli on rakennettu 1887. Vanhan puolen rakennusaikaa ei tiedetä. Uuden puolen ullakolla avointa kylmää tilaa. Eteläpäädyssä on ns. kesähuone. Koko tilassa on lautalattia ja päädyissä isot ikkunat. Lisäksi pienemmät ikkunat sivuseinillä. Ullakolle tulee sähköt. Vanhan puolen ullakko ei ole käytössä. Rakennuksessa on 12 erillistä huonetta. Vanhalla puolella on tupa, pannuhuone, pesuhuone, jonka yhteydessä on sauna ja WC, keittiö ja makuuhuone. Uudella puolella on sali, vieraseteinen, 4 makuuhuonetta ja olohuone. Lisäksi pieni erillinen WC keittiön eteisen yhteydessä. Ulkoeteisiä on kolme. Pannuhuoneella ja tuvalla yhteinen, samoin keittiöllä ja olohuoneella. Vieraseteisen kautta on käynti saliin ja yhteen makuuhuoneeseen. Ullakolle johtaa portaat vieraseteisestä. Tuvan seinät ovat hirsipinnalla. Pannuhuoneessa on osapanelointi ja pinkopahvi. Olohuoneessa on levytetyt seinät, jotka on maalattu. Pesuhuoneessa ja saunassa on panelointi. Muiden huoneiden seinät ovat tapetoitu. Tapetin alla on insuliitti levy tai pinkopahvi. Kaikissa huoneissa on paneelikatto lukuunottamatta tupaa, jossa on leveästä laudasta tehty sisäkatto. Lattiarakenne on kaikissa huoneissa samanlainen. Alimmaisena on luonnonkivien päällä hirret ristikkäin. Näiden päällä on laudoitus tai pyöreät ohuehkot puut vierivieressä tilkittynä sammaleella. Päällimmäisenä on kerros hienorakeista hiekkaa tai hiesua. Joihinkin lattioihin on lisätty remonttien yhteydessä kutterilastua tai sahanpurua. Tuvassa ja keittiön viereisessä makuuhuoneessa on lankkulattia. Keittiössä ja pannuhuoneessa on muovimatto. Olohuoneessa on puulattia kapeaa lautaa. Salissa on vanha korkkimatto. Muissa huoneissa on laminaatti tai maalattu kovalevy. Alkuperäiset puulattiat löytynevät pinnotteiden alta. Yläpohjan kantava rakenne muodostuu poikittaisista hirsistä, joihin on altapäin naulattu paneelilauta. Hirren päällä on laudoitus, jonka päällä on tervapahvi ja hienoa hiekkaa ja sammalta. Vanhan puolen ullakolle on lisätty eristevillaa. Hirsiseinien ulkopinnalla on pystyruoteet ja vaakalaudoitus. Uudella puolella on laudoituksen ja hirren väliin lisätty sahanpurua. Rakennuksen kaikki ikkunat on uusittu lukuunottamatta salia, jossa on alkuperäiset ikkunat. Koko rakennuksessa on peltikatto. Alkuperäisen pärekaton päällä on aiemmin ollut vanhalla puolella huopakatto ja uudella puolella tiilikatto. Tuvan, salin ja makuuhuoneiden sähköt ovat uusinnan tarpeessa. Keittiön ja pannuhuoneen sähköt on uusittu remonttien yhteydessä. Käyttövesi tulee omasta kaivosta. Kaivo on noin 6 m syvä ns. kiviarkku kaivo. Kaivon ja asuinrakennuksen välillä on muioviputki. Pihapiirissä on 3 erillistä kaivoa, joista vain tämä yksi on käytössä. Pumpulle on lämmitetty koppi navettarakennuksessa. Käyttövesi putket on uusittu viimeisten remonttien yhteydessä. Jätevesiviemäröinnin runkolinja on tehty betoniputkista. Liitännät keittiöstä ja pesutiloista on tehty muoviputkilla. Erillisestä WC:stä keittiön vierestä liitäntä on valurautaputkella. Viemärilinjassa on yksi tarkastuskaivo ja kaksi saostuskaivoa. Jälkimmäisestä kaivosta on ylivuotoputki imeytyskuoppaan. Lämmitysjärjestelmänä on vesikiertoinen patterilämmitys. Päälämmönlähteenä ilma-vesi lämpöpumppu teholtaan 20 kW. Varaajana toimii entinen pellettilämmityskattila. Kattilassa on lämminvesikierukka ja 6 kW sähkövastus. Lisksi on vielä 9 kW sähkökattila. Lämpimälle käytövedelle on lisälämmitys ellei kierukan teho riitä. Koko patteriverkosto on uusittu 2015 lukuunottamatta pesutiloja. Olohuoneessa on ns. pönttöuuni. Pesutilat, sauna ja sen yhteydessä oleva WC ovat peruskorjauksen tarpeessa. Pesutilan lattian alla tapahtuneesta putkivuodosta johtuen lattian rakenne on hieman painunut. Tämä tapahtui n.vuonna 2005. Tämän jälkeen käyttövesiputket vedettiin pintavetona ja otettiin käyttöön suihkukaappi. Pesutilan seinät on paneloitu ja lattiassa on muovimatto.

Ja

Kiinteistöllä on traktori ja työkoneita ja traktorista ja työkoneista voi neuvotella osana kiinteistön kauppaa.

Ja

Pesutilan lattian alla putkivuoto noin 2005. 25.6.2024 tehty pesuhuoneen lattia- ja seinämateriaaleista asbestikartoitus. Ei asbestia.

Ja

Tehdyt remontit 1958 – Talon uudelle puolelle vesijohdot ja viemäröinti. Sisävessa. Keskuslämmitys puulla. 1972 – Keskuslämmitys, öljy/puu/sähkö, myös vanhalle puolelle. Sauna ja pesuhuone sisätiloihin. Ikkunat uusittu vanhalle puolelle. 2007 – Öljyn tilalle pellettilämmitys. Tuvassa ei keskuslämmitystä. 2010- Pönttöuuni olohuoneeseen. 2015 – Patteriverkoston uusinta paitsi pesutilat ja tupa. 2020 - Ilma- vesi lämpöpumppu pelletin tilalle. Katot Alunperin koko päärakennus pärekattoinen. Uudelle puolelle betonitiilikate n.1950 ja peltikate 2018-2019. Vanhalle puolelle huopakate 1960 ja peltikate 1982. Navettaan peltikate n.1975. Kellarin kate uusittu n.1985. Pelti. Muitten piharakennusten huopakatot uusittu 2010-luvulla peltikatoiksi.

Ja

Ja

Kaavalla suojeltu rakennus

Sähkön vuotuinen kulutusennuste n. 27 000 kWh

Navetta on rakennettu 1935. Kivijalka on tehty lohkotuista luonnonkivistä ja seinät hirrestä. Katteena on alkuperäisen pärekaton päälle tehty peltikatto. Koko rakennuksen pituus on n. 45m. Etelä päädyssä on n. 20 m pitkä lantala. Lantalan yläpuolella oli tilat lypsylehmille ja rakennuksen pohjoispäädyssä oli sikala ja karsinoita vasikoille. Keskelle jäi vielä tilaa kahdelle hevostallille. Koko navetan pituisessa vintissä varastoitiin eläimille heinää ruuaksi ja olkia alusiksi. Nykyisin rakennus toimii varastona ja puutyöverstaana. Sikalassa on lämmitetty koppi vesipumpulle. Kaikki sähköt on uusittu n. 15 vuotta sitten.

Rakennus koostuu vanhasta meijeristä, autotallista, kolmesta aitasta ja kahdesta asuinhuoneesta. Meijeriosa on hirsirakenteinen ja lautavuorattu käsittäen kolme huonetta ja eteisen. Nykyisin yksi huoneista toimii talviaikaan lämpimänä varastona. Autotalli on lautaseinäinen tila, jossa on lankkulattia ja jonne mahtuu henkilöauton lisäksi myös traktori ja muutakin tavaraa. Seuraavat kaksi aittaa, nurkka-aitta ja keskiaitta, ovat seiniltään ja lattioiltaan pontattua lankkua. Kolmas aitta, jauho-aitta, on hirsiseinäinen jossa on lankkulattia. Kaksi asuinhuonetta ovat hirsirakenteisia ja vuoraamattomia. Huoneissa on lautalattiat ja seinissä insuliittilevyt ja tapetit. Koko rakennuksessa on myös ullakkotilat. Sähköt on vain meijerissä ja autotallissa. Meijerin alapohja on valettu betonista, muissa tiloissa on tuulettuva alapohja. Koko rakennukssa on alkuperäisen pärekaton päälle 60-luvun lopulla laitettu huopakate ja 2010-luvulla peltikate. Rakennuksen takana on vielä 1+3 reikäinen Puu-Cee.

4) Viljamakasiini Hirsirakenteinen, harjakattoinen kaksikerroksinen rakennus, jossa on aikanaan varastoitu viljaa. Katteena on päre- ja huopakaton päälle asennettu mineriittikate. Tuulettuva alapohja. Rakennus on aikanaan ollut kolmiosainen, josta länsipääty on enää jäljellä.

5) Puuliiteri Pyöreästä hirrestä tehty harjakattoinen rakennus polttopuiden säilytykseen. Rakennuksessa on peltikate ja maapohjainen lattia.

6) Kellari Maakellari, jonka seinät on muurattu lohkotuista kivistä. Sisäkatto on muurattu holvaamalla pienemmistä kivistä. Vesikatteena on loiva peltikate.

”Kalukoppi” Pieni hirsinen rakennus, jossa on pyramidin muotoinen katto. Katteena on palahuopa. Vuoraamaton. Tuulettuva alapohja. Lattia tehty ”keleksistä” eli puolikkaista hirsistä. Käytetty puutarhassa tarvittavien työkalujen varastointiin.

Tuulimylly Puurunkoinen paneelivuorattu kolmikerroksinen rakennus, jossa on pärekatto. Pohjamuodoltaan mylly on kuusikulmainen, ylöspäin kapeneva ns. mamsellimylly. Myllyä on kunnostettu laajasti viime vuosina. Otava Seura ry:n kanssa on myllystä kunnossapitosopimus. Ostaja voi halutessaan 6kk:n irtisanomisajalla purkaa sopimuksen Otava seuran kanssa. Sopimuksella maanomistaja/myytävä tila Röppää järjestää kartanon piha-alueelta tuulimyllylle jalankulkutien ja paikoitusalueen tuulimyllyllä vierailevien käyttöön. Ostotarjousta harkitseva saa ennen ostotarjouksen tekoa sopimuksen koko sisällön.